Tästä siis lähtee Michin loppuvuoden fanfiction-haaste! Säännöt: minimissään yksi ficci (minimissään drabble = 100 sanaa) per viikko, kirjoitettuna jonkin prompt-lauseen/sanan/dialogin/tms pohjalta. Simple as that? :D No, katsotaan miten selviän!
Mutta nyt itse ensimmäisen ficin kimppuun, ottakaapas ensin hiukan informaatiota!
~~~
Loppuvuoden ficci-haaste: Osa 1/15
Prompt: Ilotulitus
Pairing: Kei/Sho (Moon Child)
Genre: Romance
Rating: PG...?
Sanamäärä: 200 (double-drabble)
Disclaimer: No siis tunnetustihan omistan vain oudot mielikuvitukseni ja fantasiani, itse leffa sekä sen hahmot ja paikat jne. kuuluvat aivan muille.
A/N: Joo, tää on yks iso pläjäys lässynläätä ja söpöilyä, kestäkää se. Kirjoitettu Shon näkökulmasta.
Punaista, kultaista, sinistä, vihreää. Mallepan öinen taivas
loistaa kaikissa noissa upeissa väreissä tänään tuon upean ilotulituksen
johdosta. Olemme juuri matkalla kävelemässä kotiin illanvietosta ystävien luota,
ja pysähdymme puiston laitaan ihailemaan tuota väriloistoa.
”En muista milloin viimeksi olen nähnyt vastaavaa.” sanot ja
vilkaisemme toinen toistamme hymyillen.
”Mm.” nyökkään ja keskitymme molemmat katselemaan taivasta,
ja sivusilmällä näen kuinka hivuttaudut lähemmäs minua. Olkapääsi hipaisee
käsivarttani, ja vihjeelle hymyillen kiedon käteni ympärillesi. Painaudut
tiukemmin kainalooni ja katsot minuun. Kurkottaudut ylemmäs ja kuiskaat
korvaani,
”Tätä ne kai kutsuvat romanttiseksi..?”
Naurahdan ja käännyn katsomaan sinuun. ”Niinkö meinaat?” Hymysi
ulottuu silmiisi asti, enkä voi olla hymyilemättä itsekään. Huomaan muutaman
metrin päässä olevan tyhjän puistonpenkin, nappaan sinut tiukemmin kainalooni
ja johdatan sinut istumaan penkille. Puisto on yllättävän hiljainen, vain
jokunen yksittäinen ihminen ja muutama pariskuntaa kävelevät ohitsemme aina
silloin tällöin.
”Niin. Romanttista. Sitä tämä on.” naurahdat ja painat
kasvosi hiuksiini, ja hengityksesi kutittaa korvaani. Hymähdän, käännän päätäni
hiukan hipaisten nenälläni poskeasi ja kuiskaan,
”No, niin kai onkin.”
”Sho…” äänesi häviää kuulumattomiin painaessasi huulesi
hellästi omiani vasten. Vien käteni karheisiin hiuksiisi ja vedän sinua
lähemmäs itseäni, suudellen pehmeitä ja yllättävän lämpimiä vampyyrin huuliasi hellästi.
Aika tuntuu pysähtyvän, emmekä edes huomaa kuinka ilotulituskin on jo aikaa
sitten loppunut. Olen onnellinen.
A/N #2: Voitte toki heittää tomaatilla tai muulla valitsemallanne esineellä, mutta mielummin ottaisin vastaan (rakentavaa) palautetta. Kiitos ja anteeksi~ >ww<
Noniin, nyt eikun miettimään jo ensi viikon ficciä! 8D Tavataan siis viimeistään viikon päästä! ^.^
